lauantai, 26. maaliskuu 2022

kasveja pukkaa

Kelloköynnökset kasvaa hienosti laitoin multaan 17 siementä joista 15 kasvaa hirmuista vauhtia. Ajattelin laittaa näitä sekä mökille että kotipihaan parvekkeen tolppaa pitkin saavat kasvaa. Ehkä niitä riittäisi lahjaksikin katsotaan.

IMG_20220326_134321.jpg

Orvokitkin on kasvattaneet ensimäiset kasvulehtensä. Noista pienemistä purkeista en enää ole varma mitä niissä kasvaa kun purkit on sekoittuneen koulinta vaiheessa. Minä kun en ikinä muista mitään lappuja purkeihin kirjotella. Kyllä ne tunnistaa viimeistään siinnä vaiheessa kun kukkivat :)

 

IMG_20220326_134330.jpg

Tarhasalkoruusut kasvattaa ekana vuonna lehtiruusukkeen ja kukat toisena vuonna. Viimevuonna jo näitä kasvattelin saa nähdä miten ovat talvesta mökillä selvinneet. Ehkä minulla on salkoruusuja jopa kahtena vuonna!

IMG_20220326_134337.jpg

Pitkät hontelot on persiljaa ne on olleet vähän liian pimeässä laitan ne tuohon ikkunalle valohoitoon. Tässä muutama vuosi sitten keräsin syksyllä persiljasadon ison kulhollisen ja onneton annoin enkeli 5:lle luvan syödä niitä kotimatkalla. No enkeli söi koko kulhollisen persiljaa! Ei tarvinnut pohtia pakastamista.

Pyöreässä pikkuruukussa kasvaa ilmeisesti verigreippi tai klementiini.

Pienet lehdet isossa ruukussa on timjamia. 

IMG_20220326_134344.jpg

Sain pikkumummolta (vai Enkeli 5:köhän ne sai) purkillisen leikkokukansiemeniä, jotka hän oli ottanut talteen kukkakimpusta, jonka oli saanut. Tunnistin siemenistä samettikukan mutta jotain sinistäkin kukkaa oli mukana. Kylvin kaikki siemenet muovilaatikkoon ja nyt jännätään mitä sieltä nousee ja ensimäiset sirkkalehdet jo näkyykin.

IMG_20220326_134354.jpg

tässä viel muutamä vähän pienempi kelloköynnös sekä amppelitomaatit. Viime vuonna meillä oli kirsikkatompsuja ja niistä tuli tosi hyviä.

IMG_20220326_134408.jpg

Viime viikonloppuna tein salaattia ja siiinnä tehdessä otin siemeniä talteen luumutomaatista ja paprikasta. Siinnä ne nyt kasvaa vanhoissa lautasissa. Molemmissa näkyy elon merkkejä.

IMG_20220326_134351.jpg

Neljä maissia vielä elossa.

IMG_20220326_134426.jpg

viimevuoden istukassipuleita oli jäänyt pussinpohjalle ja pistin ihan kuivahtaneet sipulit viimeviikolla multaan ja katos nehän lähti kasvuun. Näyttää siltä että voidaan saada sipuliakin.

IMG_20220326_134431.jpg

Laventelikin pääsi pois jääkaapista ja itää mukavasti. Viime vuonna sain leventelin myöskin tähän kasvunkohtaan ja sitten tapoin ne unohtamalla kastelun.

IMG_20220326_134439.jpg

Vieressä sinnittelee jouluruusu jota haaveilen mökille kukkapenkiin jos jaksaa säilyä hengissä siihen asti.

IMG_20220326_134446.jpg

Ikkunalaudat on täynnä samoin yksi hylly. Ukolla menee kohta hermo mun viljelyksiin mutta tyyntyy taas kun vien kasvit mökille multiin ja mielellään tuo söi viimevuonna mun kasvattamia tomaatteja joten saa kärsiä nyt hetken =). Vielä näitä tulee lisääkin...

keskiviikko, 2. helmikuu 2022

Taimikasvatusta

Helmikuun puolella jo ollaan siis voi laittaa helmikuun siemenet multaan. Istutan nyt orvokit, laventelin, salkoruusun ja kelloköynnöksen.

IMG_20220202_181101.jpg

Kelloköynnöstä istutan ekaa kertaan ja pussissa luki että liota tunti. Pistin siemet likoamaan ja istuttelin muut valmiiksi sitten otin tikun ja ajattelin että nopeutan likoamista kun pikasen tikulla sekoitan ja kuinkas kävi. Siementen päällä on jonkinlainen lima joka tarttui tikkuun ja nyt minulla on 17 siemenen limaglöntti tikunpäässä. No ehkä tästä vielä selvitään mutta liotkoon vielä sen hetken kun päivitän blogia.

IMG_20220202_180937.jpg

 Aikaisempina vuosian olen istutellut jo noita muita lajeja. Laventeli ei ole kovin malttamattoman laji se pitää laittaa 3-6vk itämään jääkaappiin. Viime vuonna purkki oli 6 viikkoa jääkapissa ja kun mitään ei näkynyt otin purkin pois ja totesin että ei onnnistunut vaan sitten alkoi tapahtua siemenet itivät hienosti mutta tapoin ne kuivuuteen taimivaiheessa. Orvokit kukkivat kauniisti viime vuonna mökillä koko kesän ja salkoruurut istutin silloin avomaalle eikä ne ehtineet kukkia nyt toivon että taimet on selvinneet talven hengissä ja kukkivat tänävuonna.

Nykyään olen huomannut että teen aika paljon asioita tässä omalla sängyllä kukkien istuttaminen ei liene sieltä viisaammasta päästä mutta tuleepahan vaihdettua lakanat tämän jälkeen.Tuo hieno siemenkori on enkeli 4:n tekemä cd levy teline.

 

maaliskussa multaan menee vihanneksia ja yrttejä. Ukko ei tykkää minun istutuksista eteenkään kun tila makkarista loppuu ja siirrän ison osan taimista olkkariin ja sitten se taimien mökille roudaaminen vielä. No harrastuksensa kullakin.

keskiviikko, 2. helmikuu 2022

Koronasalaatti

Vuosia sitten riehui maassamme sikainfluenssa. Isot oli silloin jo koulussa ja muistan kuinka enkeli 2:n luokalla oli kaksi kolmas osaa sairaana myös opettaja. Silloin valmistin perheelle sikasalaatiin ja meidän väki säästyi taudilta. Kun korona alkoi tein saman salaatin tällä kertaa koronasalaatin ja selvisimme ekasta aallosta. Nyt riehuu jo ties kuinka mones aalto. Joten taas oli tehtävä koronasalaatti. Minun töissä tapauksia ja ns. altistuksia tulee päivitäin ja viime viikolla myös ukon töissä oli altistus. Vielä ei tauti ole kohdalle osunut joten tässä muistinvirkistykseksi teille koronasalaatti ohje. Ekassa korona salaatissa oli vain tuoreita aineksia kun silloin tölkkitavara oli kaupasta loppu =D.

IMG_20220127_190250.jpg

paketti vihreitä viinirypäleitä

paketti punaisia viinirypäleitä

iso tölkillinen persikoita

isotölkillinen ananasta

muutama päärynä

1 verigreippi

tiistai, 25. tammikuu 2022

24.7.2021 Leivonmäen kansallispuisto: mielenkiintoiset männyt ja huikea harju

Heinäkuussa matkasimme Joutsaan Leivonmäen kansallispuistoon. Tällä kertaa Päkäpää oli tehnyt hyvän taustatyön ja valinnut sopivan reitin. Eväät oli hommattu ja matka alkoi hienoissa maisemissa ja aurinkoisessa säässä.IMG_20210724_103044.jpgIMG_20210724_110733.jpg

Päkis oli valinnut meille 5,5km Mäyränkierroksen johon liitimme käynnin Joutsniemen kärjessa jolloin pituutta reitille tuli 12km. Oppaat kehuivat reittiä helppokulkuiseksi ja sitä se olikin jos pysyi reitillä.

IMG_20210724_113254.jpg

Reitti kulki mäntyisten harjujen päällä ja välillä laskeutui jävenrantaan ja soille pääsimmepä kulkemaan ensimmäistä kertaa pitkospuillakin kansallispuistossa.

IMG_20210724_120535.jpg

Matkaamme seurasi pitkän matkaa suruvaippa perhonen.

IMG_20210724_122336.jpg

Rannalla kävi kova tuuli mutta +24 asteen helteessä se ei haitaannut.

IMG_20210724_130557.jpg

Ruffe jahtasi aaltoja innoissaan ja murisi niille.

IMG_20210724_130602.jpg

Joutsniemen kärkeen kuljettiin harjun harjaa pitkin molemmille puolille avautui järvinäköalat. Lopuksi harju laskeutui järveen ja pakkojan sitä oli jatkaa kävelyä harjua pitkin vielä vedessäkin. Kuvassa ei ehkä niin näy mutta harju siis laskeutuu myös vedessä molemmin puolin alas sekä varpaista eteenpäin että kantapäistä taaksepäin. Vesi viilensi taas mukavasti vaikka uimaan ei tällä kertaa menty.

IMG_20210724_133122.jpg

Harjulla kasvoi myös toinen toistaan hienompia mäntyjä. Nämähän ihan pussaa ja halailee toisiaan vai vallanko siinnä pikku mäntyjä tehdään...

IMG_20210724_135326.jpg

Reitti takaisin olisi kulkenut taas harjun päällä mutta päätimme mennä takaisin rantaa pitkin. Se olikin sitten oikeaa nilkanpyöräytys maastoa mutta selvisimme ehjin jaloin.

IMG_20210724_140350.jpgIMG_20210724_141429.jpg

varsinainen mukulakivitie :)

IMG_20210724_141525.jpg

Olisikohan teet hörpätty Lintuniemen puolikodalla tälläkertaa.

IMG_20210724_152439.jpg

Päkäpäällä oli vähän isompi teemuki

IMG_20210724_153123.jpg

mulla tommonen pikku kuksa

IMG_20210724_153129.jpg

ennen kotimatkaa vielä reippaat reisaajat

IMG_20210724_164517.jpg

sitten vaan mäkistä reittiä takaisin päin

IMG_20210724_170759.jpg

yli siltojen

IMG_20210724_172819.jpg

ja hienoissa maisemissa edelleen.

IMG_20210724_172826.jpg

Toinen mahtis reitti takana tänne pitää tulla uudestaan ja kiertää sitten koskikaran kierros.

 

 

maanantai, 24. tammikuu 2022

30.6.2021 Päijänteen kansallispuisto: Kivipeikkoja!

Ensimmäinen kansallispuisto johon Päkäpään kanssa lähdettiin oli Padasjoella sijaitseva Päijänteen Kansallispuisto. Päätös puistojen kiertelystä tehtiin keväällä kun olin sairaslomalla sappirakon poistoleikkauksen jälkeen. Päkäpää oli kuuleemma jo vuosia aikaisemmin ehdottanut vaeltamista, mutta kukaan ei ollut innostunut asiata. No nyt aikaa ja energiaa rittää muillekin jaettavaksi siis matkaan.

Edellisenä päivänä Päkäpää tuli meidän mökille, josta päätettiin lähteä matkaan. Minä olin valmistautunut hankkimalla retkikeittimen ja hienon kirjasen kansallispuistoista jossa oli mukana tarroja!

IMG_20210627_190707.jpgIMG_20210627_190729.jpg

No siinnä sitten istuttiin iltaa siiderin kera ja suunniteltiin retkeä puhelinten ja minun kirjasen avulla. Välillä yritin jo kirjan karttaa suurentaa sormin niinkuin puhelimen ruudulla :D (ei onnistunut).

IMG_20210627_191029.jpg

Jossain luki että sovi kanootin lainaamisesta edellisenä päivänä mutta ajateltiin että eiköhän tuon ehdi... 

Aamupäivällä sitten pakatiin kamppeita. Retkikeitin, makkaratikut, juomapullot. Jossain sanottiin, että uimapuku, tarjolla on hyviä rantoja joten ne. Mitä vielä? otetaanko kompassi? Joo...osaatko sä käyttää sitä? en mut otetaan silti :). Lisäksi reppuun pakattiin köysi eli pitkänaru joka oli jäänyt penkille riippukeinun hyttysvarkosta. Se "köysi" on vieläkin retkirepun taskussa eikä sitä ole tähän mennessä vielä tarvittu. 

Padasjoella käytiin kaupasta hakemassa eväitä makkaraa, banaania, pähkinöitä ja myslipatukkaa muistaakseni ja minigrip pusseja kännyköille ettei ne kastu kun joudumme vedenvaraan. Kaikkeen oltiin siis varauduttu :) .

Kovasti olimme menossa melomaan ekaa kertaa ja koiran kanssa, joka ei soutuvenettä pienemmässä vempaimessa ole ollut. Kaupalta menimme satamaan josta etsimäämme kanootin lainauspaikkaa ei löytynyt mutta saimme sieltä kartan lähialueesta ja puhelin numeroita paikallisille palvelun tuottajille. Etsimämme palvelun tuottaja löytyi ja se oli se sama numero, johon jokin lukemamme opas neuvoi soittamaan jo edellisenä päivänä. Nyt kun siihen soitti hankilö puhelimessa kertoi, että ei pysy meille kanottia lainaamaan näin lyhyellä aikaa... No ei se mitään saareen ei päästä mutta on sitä kansallispuistoa mantereenkin puolella joten autoon ja matkaan. Tästä vaan eteenpäin. Muutaman mutkan ja epätoivoisen ajatuksen perästä näimme kansallispuiston kyltin. Jee täällä ollaan mutta tie vaan jatkuu joten ajetaan nyt perille asti. Tie jatkuu ja pienenee ja jatkuu ja pienenee kivet ja kuopat tiellä lisääntyy. Mieleen hiipii ajatus mitä jos tien päässä ei mahdu kääntymään ja joudutaan peruttamaan pois täältä...

IMG_20210630_122310.jpg

Viimein päästiin tien päähän, kääntöpaikalle jossa olisi ollut mahdollista laskea kanootti tms. järveen.

Meidän onnettomien karttojen ja kartanlukutaidon avulla totesimme että tässä ihan lähellä pitäisi olla nuotiopaikka ja Höysniemen laavu, mutta kierrellään nyt ensin vähän tätä kansallispuistoa. 

IMG_20210630_125855.jpg

Metsässä koputtelimme kiviportteja ja pyysimme lupaa tulla kivipeikkojen valtakuntaan.

IMG_20210630_131055.jpg

ja peikkoja sielä riitti. Soitettiinhanme niille kännykastä vähän Frozeniakin, mutta ei ne heränneet.

IMG_20210630_123931.jpg

Myös tatti löydettiin mutta ei poimittu sitä.

IMG_20210630_131112.jpg

Ja lisää kivipeikkoja. 

Ei onneksi eksytty metsään. Vaan palasmme autolle mutta ei löydetty polkua laavulle. No laiturilta pääseen uimaan, ja järvestä varmasti näkee jos laavu on lähellä niin mihin päin pitää mennä. Uikkarit päälle ja veteen päivä oli kuuma joten vesi oli oikein virkistävää. Vaan eihän sieltä järveltä mitään laavua näkynyt. Upeita järvimaisemia kylläkin.

IMG_20210630_131515.jpg

Takaisin siis autoon ja matkaan.

IMG_20210630_131055.jpgIMG_20210630_121551.jpg

Auton ikkunasta näkyi vielä lisää kivipeikkoja ja katsos tähän on pysäköity autoja mennään katsomaan mihin tuo polku vie olisko se laavu siellä? juu sielähän se oli ja väkeä niin paljon että käveltiin polkua vähän pidemmälle keitettiin teet Päijänteen veteen ja paistettiin retkikeittimellä makkarat.

IMG_20210630_142327.jpg

Aivan mahtis eka reissu vaikka varsinaiset Päijänne puiston nähtävyydet jäikin näkemättä niin seikkailu se ainakin oli!

Niin ja onneksi ei saatu sitä kanoottia myöhemmin kesällä Päkäpää esitteli Ruffe koiralle moista ja ei ollut ihan helppo homma se.