Tänään palattiin kuoroleiriltä.

Eilen aamulla 8.30 lähdettiin ajelemaan bussilla kohti Vaasaa. Perillä syötiin Amarillossa. Sielä tajusin että jäipä sitten pyyhkeet kotiin joten kipaisin Vaasan citymarketissa pyyheostoksilla . Ruokailun jälkeen kuoro lauloi Vaasan kaupungintalon juhlasalissa. Hienosti meni esitys. Esityksen jälkeen oli kovasti odotettu Tropiclandia uintireissu. Meitä oli 7 huoltajaa ja lepset oli jaettu noin neljän hengen joukkoihin joista minä sain vastuulleni "kuoron pomppivat paviaanit" Ryhmään kului enkeli2 sekä kolme tyttöä hänen luokalta. Ohjeistin tytöt aina ohi kulkiessa huutamaan "MOI!" ja homma toimi hyvin tytöt remusi altaissa ja liu'uissa ja moikkailivat aina törmätessä. Uinnin jälkeen käytiin syömässä eräällä koululla ja sietä tunnin ajomatka Kauhavalle yöpaikkaan. Klo 23 tuli taloon hilkaisuus mutta siinnä klo1 korvilla minäkin pääsin nukkumaan kun viimeisetkin tytöt olivat hiljentyneet sänkyihin. Aamulla herätys oli hieman yli klo7. Aamupalan jälkeen pakkailua ja kuorolaiset ulkoilii tai pistettiin heidät juoksemaan pihalle suurimpina murkkuja pois takapuolesta. Klo 11 oli Kauhavan kirkossa perhemessu jonka musiikista vastasi Harjunlapsikuoro. Messun jälkeen ruoka ja tulikuuma kotimatka bussissa. Kuoro-ope hyvästeltiin äippälomalle kortein, kiitoksin ja ihanan vihreän marimekon leppisbodyn kera. Tosi kiva matka oli.

Kotona pikasiivouksen jälkeen (eteisessä odotti hiekkalaatikollinen hiekkaa) saapui Ukon velipoika kera tosi ihanien pikkupoikien ja olihan poikien äitikin matkassa. Superihanat kaksoset isoveli ja pikkuveli tai sininen ja vihreä kuten enkeli 5 heidät nimesi tuttien värin mukaan. Sai pidellä molempia sylissä yhdessä ja erikseen. Onneksi olivat käyneet jo eilen kerran niin Ukkokin sai heitä pidellä silloin. On ne pienet niin suloisia vaan. Vähän isot enkelit väläytteli josko meillekin vielä yksi vauva hoidettavaksi saataisi mutta eipä vanhemmat luvanneet antaa kumpaakaan. Pienemmät enkelitkin olivat kovasti hoitamassa vauvoja pitelivät pulloa ja paijasivat aina kun vaan jostain kohtaa ylettivät. Harmi että asuvat niin pitkälä meiltä kyllä löytyisi hoitopaikka noin kilteille pojille.

Loppuun vielä yksi kuorolaulu joka on tässä soinut päässä.

• On ihmeitä niin paljon

• Kerro, äiti, mistä sateenkaari värit saa.
• Kuka kaaren maalaa, rakentaa?
• Miksi kukka kaunein hetkisen vain kukoistaa
• ja syksyn tullen lehdet pudottaa?
• Mitä kuuluu eläimille, linnuille ja perhosille?
• Jaksavatko siivet kotiin asti kannattaa?
• On ihmeitä niin paljon alla taivaan
• ja asioita joista tiedä en.
• Sua vaikka kysymyksilläni vaivaan
• niin hymystäsi luen vastauksen,
• sun katseestasi näen rakkauden.

• Kerro, äiti, minne öiset tähdet katoaa,
• kun taas päivä alkaa sarastaa.
• Miksi joskus pilvet iskee maahan salamaa?
• Tai sano, kuinka tuulet puhaltaa.
• Kuka tietää suloisista enkeleistä, tuhansista?
• Voiko ihmissilmä nähdä aamuruskon taa?
• On ihmeitä...

• Kerro, äiti, kuinka lumi on niin valkeaa.
• Miksi lehdet puihin puhkeaa?
• Miten unet ihanimmat oikein muodon saa,
• ja missä voikaan olla unten maa?
• Mitä tiedät joutsenista, erämaista pohjoisista?
• Miksi nousee aurinko ja kaste kimaltaa?
• On ihmeitä...
•                    -Matti Porola-

Enkeli taitaa jäädä selailemaan kuorokansioita. Ensi syksynä meillä onkin sitten jo kolme kuorolllaista.